223 Hanna Nieminen

Esimies, Sosionomi AMK

Olen 35-vuotias Lapsiperheiden kotipalvelun esimies Klaukkalasta. Koulutukseltani olen Sosionomi AMK ja opiskelen tällä hetkellä myös Sosionomi YAMK-tutkintoa.

 Olen työskennellyt lähes koko työurani lapsiperheiden parissa. Työni on viime vuosien ajan painottunut ennaltaehkäiseviin palveluihin, niin terveydenhuollon, kuin sosiaalihuollon parissa.

Olen muuttanut Nurmijärvelle puolisoni kanssa vuonna 2019. Muutimme Nurmijärvelle, koska toivoimme asumisympäristöltämme enemmän luonnonrauhaa, tinkimättä kuitenkaan palveluiden saavutettavuudesta.

 Toivon myös, että tulevan hyvinvointialueen myötä Keski-uudenmaan alueella on edelleen hyvä palvelutaso ja että alue on tulevaisuudessakin hyvä, viihtyisä ja turvallinen paikka asua. 

"Haluan tehdä poliittista päätöksentekoa näkyvämmäksi sekä lähemmäksi alueen asukkaiden arkea." - Hanna Nieminen

 Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus tulee olla turvattuna kaikille myös tulevaisuudessa. Palveluiden tulee myös olla ihmisten saatavilla ja saavutettavissa.

Miksi ehdolle aluevaaleihin?

Edessämme on suuri Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus, jonka tavoitteena on parantaa palveluiden tarjontaa ihmisille. Tavoite on hyvin kunnianhimoinen ja vaatiikin paljon käytännönläheistä toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä. Tulevan hyvinvointialueen aluevaltuustoilla tuleekin siis olemaan merkittävä päätöksentekovastuu, kun sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Haluaisin olla omalta osaltani mukana rakentamassa tämän uuden alueellisen valtuuston hyviä- ja kestäviä käytänteitä.

Haluaisin myös olla mukana luomassa poliittista päätöksentekoa näkyvämmäksi sekä lähemmäksi Keski-Uudenmaan alueen asukkaiden arkea. Yksi aluevaltuuston tehtävistä onkin pitää huolta alueen asukkaiden monipuolisista vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksista, koskien päätöksen tekoa.

Aluevaltuutettuna olisin yhteistyökykyinen, päämäärätietoinen ja sanavalmis. En myöskään jätä asioita vain keskustelun tasolle, vaan seison sanojeni takana ja vien asioita vahvasti käytäntöön. Vahvuutenani on myös isojen kokonaisuuksien hahmottaminen. Hyvinvointialueella tärkeätä onkin katsoa koko aluetta kokonaisuutena ja turvata kaikille alueen asukkaille hyvinvointi, terveys ja turvallisuus.


Laadukkaita palveluita kustannustehokkaasti, ihmisten terveys ja hyvinvointi edellä

Veroja ei voi korottaa loputtomiin. Tämän vuoksi tarvitaan kestävää ja vastuullista päätöksentekoa. Toimintatapoja tulee uudistaa, jotta saadaan rajallisella rahamäärällä tuotettua entistä paremmin ja tehokkaammin palveluita. Tärkeätä onkin rakentaa uutta hyvinvointialuetta siten, että resurssien keskiössä on palveluiden laadukas tuottaminen ihmisille.

Palveluiden tulee olla saavutettavissa ihmisten tarpeiden mukaisesti ja ne tulee järjestää mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Tärkeätä on myös, että palvelut järjestetään joustaviksi ja katkeamattomiksi. Palvelupolkujen tulee siis olla asiakkaan tarpeiden mukaisia ja tärkeätä on myös varmistaa hoidon tai palvelun loppuun saattaminen. Tämän lisäksi sähköisiä sekä liikkuvia palveluita tulee myös lisätä peruspalveluiden rinnalle. Sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla pystytään merkittävästi parantamaan hoitoon tai palveluun pääsyn sujuvuutta.

Tärkeätä on myös, että tunnistamme palvelujärjestelmämme heikkoudet ja puutumme rohkeasti niiden epäkohtiin, kehittäen toimivampaa palvelujärjestelmää. Maailma muuttuu ympärillämme jatkuvasti, myös palvelujärjestelmämme täytyy pystyä vastaamaan tähän muutokseen, jotta ihmiset saavat oikeita palveluita oikeaan aikaan.


Sujuvaa yhteistyötä

Tärkeätä on myös varmistaa sujuva yhteistyö hyvinvointialueella kuntien ja järjestöjen kanssa. Jotta pystytään taata ihmisille hyvät ja laadukkaat palvelut, tulee eri toimijoiden tehdä myös hyvää yhteistyötä. Osa palveluista on tulevaisuudessakin kunnan järjestämis- vastuulla, jonka vuoksi sujuvat palveluprosessit edellyttävät vahvaa yhteistyötä. Lisäksi on tärkeätä tunnistaa kolmannen sektorin toimijoiden potentiaali palveluntuottajina.  

Hyvällä yhteistyöllä saavutetaan paras lopputulos. Tärkeintä on, että ihminen saa palveluita, kun hän niitä tarvitsee.


Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi

Lasten ja nuorten hyvinvointi tulee turvata tukemalla perheitä ja vanhemmuutta ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee erityisesti panostaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmat tunnistetaan, niin sitä inhimillisemmin ihmisiä pystytään auttamaan, mutta samalla säästytään myös taloudellisesti suuremmilta kustannuksilta. Turvataan siis lapsiperheille riittävät tukipalvelut, heidän arkensa helpottamiseksi ja ennaltaehkäistään mahdollinen lastensuojelullinen tuentarve.


Yhdenvertaiset Sosiaali- ja terveyspalvelut

Palvelut tulee järjestää yhdenvertaisesti ja ihmisten tulee saada palveluita yhdenvertaisin periaattein. Tärkeätä on huomioida myös sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteys toisiinsa. Näihin molempiin tulee panostaa yhtä paljon, sekä näiden palveluiden väliseen yhteistyöhön, jotta voidaan taata toimiva palvelujärjestelmä, jonka siiloihin yksikään ihminen ei putoa. Oma toiveeni on päästä mukaan rakentamaan moniammatillisesti uutta siilotonta järjestelmää, joka myös pystyy vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeisiin.

Hanna Nieminen